Kotikompostointi
Kompostointi on vanha hyvä tapa käsitellä kaikenlainen eloperäinen, eli kasveista ja eläimistä peräisin oleva jäte. Kompostoriin voi laittaa biojätteen lisäksi myös muuta maatuvaa jätettä. Näin saadaan arvokkaat ravinteet kiertoon!
Kompostoimalla biojätteestä multaa
Kompostoitumista tapahtuu luonnossa ihan koko ajan. Se on luonnollinen tapa palauttaa ravinteet kasvien käyttöön. Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät olosuhteet. Kompostoimalla jätteet tulevat käsitellyiksi kotipihalla, eikä niitä tarvitse kuljettaa muualle käsiteltäväksi.
Kompostorin työläisiä ovat pieneliöt eli bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet. Ne käyttävät kompostoriin laitettua biojätettä ravinnokseen ja samalla hajottavat ja muuttavat sen mullaksi. Pieneliöiden toiminnasta syntyy lämpöä, joka nostaa kompostorin lämpötilan jopa 70 asteeseen.
Kun kompostorin lämpötila laskee ja kompostista ei enää erota biojätteitä, sanotaan että se on puolivalmista katekompostia. Sitä voidaan laittaa lannoitteeksi maan pinnalle, pensaiden ja puiden ympärille. Katekomposti pitää maan kosteana ja houkuttelee paikalle matoja, kovakuoriaisia ja muita pieneliöitä, jotka tekevät maasta kuohkeaa.
Jotta katekompostista saadaan valmista multaa, se tulee vielä jälkikompostoida. Jälkikompostointi tarkoittaa sitä, että kompostin annetaan muhia tarpeeksi kauan. Jälkikompostointi voidaan tehdä kasassa tai toisessa kompostorissa. Kompostimullassa on tallella suuri määrä kasveille hyödyllisiä ravinteita.
Katekompostia pensaiden ympärillä
Puolivalmiin kompostin jälkikompostointia risukehikossa
Mitä kaikkea kompostoriin voi laittaa?
Kompostoriin voi laittaa kaiken biojätteen, mutta lisäksi myös muuta jätettä, kuten:
- mullan ja kasvinosat
- puutarha- ja haravointijätteet eli lehdet, risut, kasvien naatit, neulaset
- lemmikkien ulosteet ja lemmikkihäkkien siivousjätteet
Kompostoriin lisätty kaupan valmista kuivikeseosta
Kompostoituminen vaatii happea
Jotta kompostori toimii, tarvitsee sinne lisätä biojätteen lisäksi sopivaa seosainetta eli kuiviketta. Se sitoo ylimääräistä kosteutta ja mahdollistaa ilman kiertämisen kompostorissa. Ilman kiertäminen on tärkeää, koska kompostoituminen vaatii happea. Lisäksi kompostia on hyvä käännellä ja möyhnetää talikolla tai kompostimöyhentimellä ajoittain. Näin kompostoituminen sujuu ilman hajuhaittoja, eikä komposti ala mädäntyä.
Sopivia seosaineita ovat:
- haravointijäte (eli puiden lehdet ja neulaset)
- puuhake (eli silputut risut)
- kuorike (eli silputtu havupuiden kuori)
- kaupasta ostetut kuivikeseokset.
Tehtävä: Tutkimusmatka kompostoriin
Tutkikaa jonkun joukkuelaisen pihalla olevaa kompostoria. Jos joukkuelaistenne pihalta ei löydy kompostoria, voitte kysyä joltakin muulta tutulta, saisiko hänen kompostoriinsa tutustua. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.
Mistä kompostoria täytetään?
Mitä näkyy, kun kompostorin avaa?
Mistä kompostoria tyhjennetään?
Mitä näkyy, kun tyhjennysluukun avaa?
Mikä on kompostorin lämpötila?
Millaisia eliöitä näette kompostorissa? Osaatteko nimetä niistä joitakin?
Lisäpistetehtävä joukkueille: Biojätteen matka kompostorissa
Tehkää sarjakuva, juliste, kuvasarja tai tarina biojätteen matkasta kompostorissa. Lopputuotoksessa tulee näkyä, millaisia vaiheita on biojätteen matkalla kotikeittiöstä kompostoriin ja mullaksi.
Lähettäkää kuva lopputuotoksesta Kiertokapulalle sähköpostitse X. Sähköpostissa tulee olla ilmoitettuna tehtävän tehneen joukkueen jäsenten nimet, luokka, koulu ja kunta. Lisäpistetehtävästä joukkue voi ansaita max. viisi lisäpistettä, jotka lisätään joukkueen alkukilpailusuorituksen pistemäärään.